Päivien ohjelmaan on mahtunut pääasiassa rentoa olemista, johon on sisältynyt mm. kesäisestä kylätunnelmasta nauttimista paikallisella torilla. Kesä tosin vähän karkasi juuri kyseisenä päivänä ja torikahvilassa sai pidellä kaksin käsin kiinni kahvimukista. Ensinnä sen takia, ettei tuuli olisi vienyt sitä mukanaan ja toiseksi siksi, että se olisi edes vähän lämmittänyt käsiä. Oli siis hieman viileää. Toki torilla oli kahvittelun lisäksi myös tarjolla monenlaista täydennystä ruokapöytään tai omaan kellariin. Ja ikään kuin muistutuksena kesän rajallisuudesta, oli mahdollista jo hankkia lämmikkeitä viileiden syysiltojen varalle.
Lepopäivien lomaan mahtui myös juhlintaa, jollaiseen pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Eikä moisia juhlia varmaan muutenkaan kovin usein kohdalle osu. Kyseessä siis kunnioitettavat 90 vuotta ihmiseloa. Pirteä päivänsankari oli juhliin tyytyväinen ja vieraan näkökulmasta tarjottavatkin maittoivat.
Levot on siis tältä erää lepäilty ja huomenna on aika kääntää nokka paluumatkalle. Ja siihenpä onkin nyt tullut alkuperäiseen suunnitelmaan nähden asiaan kuuluvia muutoksia. Täältähän oli tarkoitus lähteä takaisin päin samaa reittiä mitä tulinkin, mutta tuo Mietoinen - Huittinen väli osottautui suurelta osin vähän yksitoikkoisiksi metsäpätkiksi ja vieläpä 100 kilsan matkaksi. Toisena painavana tekijänä pieniin muutoksiin oli se, että ylihuomiselle eli tiistailla on lupailtu tänne Lounais- ja Länsi-Suomeen varsin sateista päivää. Mukavuudenhalu siis sai tekemään etenemissuunnitelmiin muutamia muutoksia.
Matka alkaa maanantaina pyörällä, mutta aluksi vain sen verran, että saan itseni Turun rautatieasemalle. Sieltä jatkan VR:n palveluja hyödyntäen, en matkalle maailman ympäri, vaan Tampereelle! Mansesterissa vietän sateiseksi ennustetun tiistaipäivän ja keskiviikkoaamuna matka jatkuu satulan selässä kohti Ähtäriä. Sinne vievä reittikin koki muutosta sen verran, että hivenen lännen kautta koukkaamisen sijaan kaarran nyt hivenen idän puolelta eli Ruoveden kautta.
Toinen muutos tulee paluureitin loppupuolelle, jossa kehittelin uusia suuntia välttääkseni mahdollisimman paljon iki-ihanaa valtatie 23:a. Ohitan tällä kertaa Varkauden kokonaan ja koukkaan Pieksämäeltä Heinävedelle Leppävirran kautta. Näillä muutoksilla saan myös menomatkaan nähden sen verran muutoksia, etten joudu kovinkaan paljon ajelemaan samoja reittejä. Vaihtelua siis luvassa maisemiinkin eikä tarvitse tuijottaa samoja peltoja. Kartalla paluumatka näyttää seuraavanlaiselta. Harmaa viiva merkkaa alunperin suunniteltua reittiä, vihreä päivitettyä.
Tällaisilla kuvioilla siis jatketaan hommaa huomenaamulla.
Pitäkäähän hatuista kiinni ja toivokaa vaikka myötätuulta. Miulle siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti