Eilisen osalta taisin jo kehuskella Mango Hotelin huoneita ja voisin vielä vähän jatkaa hotellin aiheuttamia positiivisia tuntemuksia muiltakin osin. Aamiainen oli hyvä ja riittävä, ja jopa niin kuninkaallinen, että kananmunatkin oli valmiiksi viipaloitu. Toki jos haluaa aina syödä munansa kokonaisena ja suolaa päälle ripotellen, niin siinä tapauksessa kyseessä on tietysti huono palvelu. Mutta kun haluaa laittaa samaisen elintarvikkeen leivän päälle, niin viipalointi on hyvää palvelua. Hotellin käytävältä löytyy myös välipala-automaatti, missä on erinäistä pähkinää, juomaa yms. Lisäksi monikansalliselle asiakaskunnalle löytyy Tampereen alueen infovihkoa ainakin kuudella kielellä. Niin ja kamojaan peseskelevän pyörämatkailijan kannalta plussaa on itsepalvelupesula. Itsellä tosin oli niin vähän pestävää, että hoidin sen kylppärin lavuaarissa. Kuivatukseen löytyy tästäkin paikasta kuumavesiputkitelinehässäkkä. Hyvähyvä! Ainut miinus huoneen osalta tulee viileydestä. Sen verran tehokas ilmanvaihto on talossa, että huoneessa on ihan mielellään sukat jalassa. Nukkumista ajatellen viileys on hyvä ajatus, mutta yleinen oleskelu vaatii vähän lisäystä kesäpäivävaatetukseen.
Mitäpä Tampere-päivä sitten piti sisällään. Aamupäivän aikana tein ihan töitäkin ja lähettelin muutamia sähköposteja, mutta siinä hommassa tuli väkisin niin nälkä, että oli lähdettävä kaupungille etsimään täytettä mahaan. Matkalla keskustaan olin ihan ehta turisti, ja tallustelin reppu selässä ja kamera kaulassa eteen päin. Turistimainen kamerasilmäni tavoitti matkan varrella mm. pienimuotoista katutaidetta, vedellistä maisemaa ja tamperelaisen version lampun kuupasta.
Kuljeskelin myös Keskustorin läpi, jossa oli Tampereen Teatterikesän ohjelmateltan lisäksi menossa jonkinlaiset Välimeren markkinat. Tai ainakin siellä oli paljon tarjontaa Ranskasta ja Italiasta. Ehkä jostain välistä olisi Espanjaakin löytynyt. En sitten tiedä oliko tällä jokin yhtymäkohta Teatterikesään vai mikä taho taustalla hääri. Joka tapauksessa kaupan oli mm. Paavo Pesusienen sukulaisia ja vähintään riittävä valikoima tavalla jos toisella ryyditettyjä oliiveja.
Kohtasin torilla myös tuntemattomaksi jääneen sarvipään. En tiedä oliko kyseessä turisti vai paikallisväestöön kuuluva yksilö, mutta kun siihen eteen pomppasi ja kysyi otanko kuvan, niin otinhan mie.
Mutta palataanpa pienen harhailun jälkeen siihen ruokaan.
Lounaspaikkaa miettiessäni mielessä häivähti taas ajatus Plevnan lounastarjonnan tarkastamisesta, mutta järki voitti enkä antanut heille vieläkään mahdollisuutta paikata laiskaa asiakaspalveluaan. Sen sijaan marssin toista kertaa reissullani Haraldiin. Lounaslistalta valikoitui ravinnoksi lohta juuresmuusin kera. Oli siis hyvin terveellinen lounas, ja maukaskin. Haraldissa kyllä toteutetaan viikinkiteemaa varsin onnistuneesti. Jo heti ovesta sisään astuessa olet karhunnahkojen ja lepattavien "tulien" ympäröimänä. Tunnelmaan ja teemaan johdattelussa käytetään myös sitä, että ravintolaan saavutaan aina portaikkoa pitkin eli ikään kuin sukelletaan tai noustaan viikinkimaailmaan. Tai näin ainakin on ollut kolmessa eri paikassa, jossa olen käynyt, joten oletan sen kuuluvan asiaan.
Lounaan jälkeen pistäydyin nauttimassa jälkiruuan Tampereen Jäätelötehtaan gelateriassa Finlaysonin kupeessa. Tätä paikkaa voin suositella kaikille jäätelön ystäville. Tarjolla on aina parikymmentä erilaista herrrrkullista jäätelöä ja sorbettia. Itselle valikoitui tällä kertaa caramel ja hyvää oli. Siinä herkutellessa tuli samalla seurattua, miten Sanni Utriainen heitti keppiä niin hyvin ettei enää enempää tarvitse näissä kisoissa heittääkään. Jäätelön jälkeen suuntasin syvemmälle Finlaysonin uumeniin, kohti jo ennalta päättämääni kohdetta eli Vakoilumuseota. Se paikka on kyllä taatusti kaikkien agenttileffojen ja -kirjojen ystävien suosikki. Museossa esitellään vakoilun ja tiedustelun historiaa niin siihen osallistuneiden henkilöiden tarinoiden kuin kaikkinaisten laitteiden ja välineiden kautta. Löytyy valheenpaljastus- ja salakuuntelulaitteita, kameroita ja aseitakin. Asiasta kiinnostuneille ehdottomasti suositeltava käyntikohde. Pääsymaksun lisäksi museossa olisi pitänyt maksaa 5 euron kuvausmaksu, mikäli olisi halunnut ottaa valokuvia. Päätin kuitenkin nuukailla ja lykkäsin kamerani reppuun. Mutta eivätpä arvanneet lipunmyyjät, miten ovela asiakas heille tulikaan. Nimittäin! Virallisen kuvaamisen sijaan päädyin museon teeman mukaisesti käyttämään kännykkääni ja otin salaa kuvan Batman-vakoojan hihamerkeistä! (oikeesti kyseessä taitaa olla Spetsnaz GRU -joukkojen merkki)
Hankittuani museosta riittävästi oppeja ja vinkkejä työelämässä hyödynnettäväksi, lähdin suuntaamaan takaisin majapaikkaani. Sen verran tosin vielä pyörin Finlaysonilla, että pyöräilijänsilmäni teki bongauksen. Aamulehden tiloissa oli esillä komea vihreä Jopo, jonka tarkoitus selvisi vasta lähemmällä tarkastelulla. Kyseessä on Aamulehden asiointipyörä. Eli jos jollakin talossa työskentelevällä on asiaa kaupungille kävelymatkan ulkopuolelle, niin voi lainata pyörää ja käydä hoitamassa asiansa reippaasti ja ekologisesti, eikä esim. ottaa autoa sitä parin kilsan käyntiä varten. Pyöräilyplussa tästä Aamulehdelle!
Finlaysonilta hotellille tepastellessa tein vielä erinäisiä havaintoja tamperelaisista omituisuuksista. Jotkut varmaan tulkitsevat ne taiteeksi, mutta miusta tamperelaiset vaan odottaa piparkakkukautta jo vähän liiankin innokkaasti, ja lisäksi joku heistä asuu ihan liioitellun ekologisesti ja ilmavasti.
Vaikka en mitään varsinaista varuste-esittelyä (ainakaan vielä) ole tänne kirjoitellut, niin voisin nyt tässä pikaiseksi lopuksi esitellä yhden mukanani kulkevan lisävarusteen. Kyseessä on juuri tällaiseen kaupunkipäivään apua tuova väline ja sitä kutsutaan repuksi. Siellä kulki tänään mm. fleecepusero, kirja, sateenvarjo ja kamera. Ja näin pyöräreissua ajatellen parasta repussa on, että pakattuna se ei paljon painoa ja tilaa rohmua.
Huomenna loikataankin taas kunnolla pyörän kyytiin ja lähdetään katsomaan miltä näyttää maisema Tampereen ja Ruoveden välillä. Tämän illan ohjelmassa on vielä ylihuomisen majoituksen hoitaminen ja ehkä saatan vähän myös olympialaisia katsella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti