Kuninkaantie 2016 - 2. päivä: Merellisiin tunnelmiin

Miulla oli ehkä jossain vaiheessa mielessä joku nokkelan lennokas alotus tämän päivän kirjotukselle, mutta jotenkin nyt mitään tavallista kummempaa ei päästä tule tähän kohtaan ulos. Alotetaan siis tavallisesti.

Heräsin aamulla vasta kahdeksan aikoihin, koska oli aikaa.
Aamiaisellekin menin vasta ysiltä, koska oli aikaa. (toim. huom. Esimerkiksi Kouvolasta lähtiessä olin tuohon aikaan jo liikkeellä)
Ja koska sitä aikaa oli, niin kirjottelin tosiaan ekan varsinaisen matkapäivän turinat siinä aamulla tänne blogiin, josta nohevimmat teistä on jo varmaan käynyt ne lukemassa.
Siinä siis meni aamu(päivä) ja lähdin vasta vähän ennen puoltapäivää liikkumaan kohti Kotkaa.

Tähän väliin vielä eilisen tarinan jatkoksi uudelleen SpaHotel Haminalle kiitokset mahdollisuudesta saada pyörä säilöön yöksi. Siellä se turvallisesti ja kiltisti aamulla odotteli jonkin suihkukaapin ja ravintolatavaroiden luona omistajaansa. Tässä oiva esimerkki matkailuyrittäjille, jotka usein miettivät, että millaiset tilat niitä matkailijoiden pyöriä varten oikeen pitäisi olla. Noh, ei siihen kovin kummoista tarvita. Kunhan joku lukittava tila löytyy!

Koska mittariin kertyi tänään vain 28 km, niin arvatenkin matkan varrelta ei aivan kamalan paljon kerrottavaa ja näytettävää ehtinyt vastaan tulla. Tämäkin päivä oli sään puolesta pitkälti eilisen kaltainen. Aurinko paistoi, mutta ei aivan niin kuumasti kuin edellisenä päivänä. Kaikin puolin passeli poljeskelukeli. Toki jos nyt jostain pitää valittaa, niin vaikka tuosta, että kyllä sitä vaan autoilijoille uutta asfalttia tehdään, mutta pyöräilijänä jouduin vanhalla röpelöisellä pinnalla kärvistelemään lähes koko matkan. Kyl maailmas niim pal vääryt o!

Oikeastaan ainut, mutta sitäkin hienompi, matkan varrelle osunut pysähdyspaikka oli jonkin matkaa ennen Kotkan varsinaista keskustaa (tarkalleen kai Karhulan kaupunginosassa) oleva Jokipuisto. Satuin jostain lukemaan tästä ennen reissua ja onneksi luin, koska muuten olisin saattanut laput silmillä posotella paikan ohi vaikka se aivan tien vieressä olikin. Puisto otettiin käyttöön kolme vuotta sitten ja se on palkittu 2015 Vuoden Ympäristörakenteena. Puistosta löytyy lampia, puroja ja pieniä vesiputouksia, sekä melkoinen määrä erilaisia kasveja. Kirjaimellisesti keidas keskellä kaupunkia. Ei ihme, että tänäänkin siellä oli pöytien ja penkkien äärellä väkeä pitämässä piknikkiä. Viivähdin itsekin paikalla pitkän tovin. Ja mikä hienointa puistossa on myös huomioitu esteettömyysnäkökulma. (luonnollisestikaan en muistanut ottaa kuvaa yhdestäkään kivetystä luiskasta, mutta uskokaa kun sanon, että on niitä siellä)

 

 

Kotkaa lähestyessäni löysin myös jättimäisen sienen.

Jokipuistosta olikin sitten enää oikeastaan kivenheiton matka Kotkan keskustaan, jota lähestyessä tulijaa tervehtivät rannikkokaupungille tyypilliset venesatama, puistokatu ja kitaraa soittava klovni. Tai ainakin ensin mainittu on tällaiselle kaupungille tyypillistä. Viimeksi mainittu taas puolestaan muodossa tai toisessa ehkä ainakin nyt Meripäivien aikaan. Vielä en tosin törmännyt tuon eläväisempään vaihtoehtoon.

Kotkassa on nyt siis tarkoitus viipyä koko huominen päivä ja jatkaa matkaa vasta perjantaina. Majapaikkana on Sokos Hotel Seurahuone, josta myöskin löytyi pyörälle säilytyspaikka. Tosin vastaanottovirkailija hiukan epävarman oloisesti kertoi, että kyllä heillä tuolla tuo parkkihalli on ja ehkä sinne jonnekin pyöränkin voisi jättää, niin ettei se ois mitenkään tiellä. Vähän oli sellainen "autot ensin" -asenne piilevänä siellä jossain taustalla, mutta pääasia, että sain viedä pyörän halliin. Ja en jättänyt minkään tai kenenkään tielle.

Saunan, suihkun ja maittavan burgerin jälkeen päätin vielä lähteä pikaiselle visiitille Merikeskus Vellamoon, koska satuin nettisivuiltansa lukemaan, että sinne on keskiviikkoiltaisin vapaa pääsy. Tämä siis tiedoksi kaikille Kotkaan mahdollisesti turisteeraamaan tuleville! Eli jos merenkulun historia kiinnostaa, niin keskiviikkoisin siihen on kohtuuhintainen mahdollisuus tutustua.

Näyttelytiloissa sai ottaa kuvia vain ilman salamaa, joten tässä jaettavaksi vain muutamia otoksia keskuksen tarjonnasta. Kannattaa siis käydä itse paikan päällä perehtymässä tarkemmin asiaan. Oikeastaan jo ihan itse rakennuksenkin takia on hyvä pistäytyä, jos ei muuta, niin ainakin kääntymässä pihalla.

Huomenna siis ohjelmassa jonkin verran kaupunkikiertelyä ja mahdollisesti ohutta yläpilveä.
Katsotaan mitä tuleman pitää!

Kuninkaantie 2016 - 1. päivä: Ympäripyöreää kaupunkia

Heti alkuun on muistutettava tässä asiasta, joka edellisestä postauksesta unohtui eli, että tätä reissua voi seurailla myös tuolla Facebookin puolella, jos sattuu huvittamaan.

Ja sitten itse asiaan.
Aamu valkeni Kouvolassa ennusteiden mukaisesti lämpimänä ja pilvettömänä. Oli siis syytä täyttää juomapullot äärimmilleen. Perusmaittavan hotelliaamiaisen jälkeen löysin pyöräni sieltä minne olin sen jättänytkin, eli hotellin rappukäytävästä. Kiitos vielä uudelleen Kouvolan Sokos Hotel Vaakunalle hyvästä palvelusta.

Päivän reitin alkumatka seurailli vuolaana virtaavan Kymijoen rantaa. Harmillisesti pyörätie vaan oli eri puolella tietä kuin joki ja puustoakin oli vähän edessä parhaita näkymiä peittämässä, mutta kyllä sieltä välillä vettäkin vilahteli. Jokea pitkin eteni myös kirkkovene, mutta edellä mainituista syistä johtuen siitä ei oikein kuvaa saanut napattua. Paikoitellen oli kuitenkin sen verran avonaista, että maisemassa oli ihan todistettavasti nähtävissä joki.

Jokivarsireitti vei Myllykoskelle, joka kai monen muun lähistön pienemmän keskuksen kanssa kuuluu nykyään Kouvolaan. Myllykosken keskusta tarjosi silmäniloa mm. kirkon edustan suihkulähteen ja jonkinlaisen käsityötaideinstallaation muodossa. Tuosta jälkimmäisestä ei osunut silmiin mitään tarkempaa infoa, mutta kovasti koristeltuja olivat torin viereisen puiston puut.

Myllykosken puolelta Inkeroisiin siirryttäessä matkan varrelle osui muunkinlaisia ihmiskäden jälkiä. Ilmeisesti monista lakkautuksista huolimatta paperiteollisuudella on tällä alueella kuitenkin vielä jonkinlainen merkitys. Ainakin tien varrella oli viitat sekä paperi- että kartonkitehtaalle. Ja kyllähän torin laidalle "menneiden, nykyisten ja tulevien paperintekijöiden" muistoksi/kunniaksi pystytetty patsaskin kielii teollisuuden merkityksestä alueelle.

Inkeroinen sai myös kunnian toimia reissun ensimmäisen lounastauon paikkana. Etukäteisvakoilulla olin löytänyt sopivaksi ravinnonhankintakohteeksi Lounaskahvila Inkeroisen. Nettisivujen perusteella saatu vaikutelma piti kutinsa myös paikan päällä. Tarjolla ollut lohikeitto oli maittavaa ja paikka muutenkin oikein siisti ja tyylikäs. Suosittelen ehdottomasti käymään mikäli tuonne päin joskus reissuillanne eksytte.

Lounastaukoon asti olin saanut taittaa taivalta pyörätiellä, mutta Inkeroistista eteenpäin matka jatkui (onneksi vähäliikenteisen) autotien vartta kohti Liikkalaa. Liikenteen vähäisyyden lisäksi positiivista oli, että tien varsi tarjosi muutakin nähtävää kuin pelkkää metsää.

 

 

Ai niin, tähän väliin pitää vielä mainita ihmetykseni risteyksestä, jonka kohtasin heti pian Inkeroisten keskustasta lähdettyäni. Jollain tieinsinöörillä on taas välähtänyt, kun on päättänyt suunnitella risteyksen, jossa autoilijoille tarkoitettu väistämisvelvollisuus alkaa vasta tuon suojatien/pyöriten jatkeen jälkeen. En tiedä mikä tässä lie ollut logiikkana. Varsinkin, kun risteyksen toisella puolella kolmio on ennen suojatietä (sitä ei valitettavasti kuvasta kovin hyvin erota).

Maalaismaisemissa polveileva tie johdatteli matkalaisen lopulta päivän päätepisteeseen eli Haminaan. Olin perillä jo kahden jälkeen iltapäivästä ja ilmeisesti se oli SpaHotel Haminan vastaantoton ihmisenkin mielestä vielä ihan turhan varhainen aika saapua paikalle. Noh, sitä luvattua apua ja palvelua kyllä lopulta tuli kun toimin kuten ohjeessa neuvottiin. Iso plussa muuten tällekin paikalle siitä, että pyörän sai ilman mutinoita viedä hotellin johonkin kellarikerroksen sosiaalitilaan yöksi jemmaan.

Huoneen saatuani kävin ensitöikseni huuhtomassa etapin pölyt ja hiet pois hotellin saunaosastolla, ja suuntasin sen jälkeen turistina ihmettelemään tätä kuuluisaa pyöreää kaupunkia. Parin tunnin kehän kiertämisen aikana tuli nähtyä luultavasti kaikki oleellinen. Löytyi Hamina Bastionia (jossa kovasti jo valmistauduttiin marssimusatapahtumaan), Reserviupseerikoulua, upseerien muistomerkkiä, Raatihuonetta ja mitä näitä nyt kaikkia olikaan. Tässä vähän kuvasatoa kierrokselta.

Kaiken vanhan ja komean keskellä silmiin osui kierroksen lopulla myös jotain vähän vähemmän vanhaa ja komeaa. Tuolla paikalla sijaitsi aikoinaan Haminan kauppahalli, joka purettiin 1975 ja tilalle rakennettiin... noh, tämä. Mielipiteitä pytingin kauneudesta voi olla varmaan monia.

Turistikierroksen päätteeksi kävin toki vielä syömässä hotellin ravintolassa, mutta siitä unohtui valitettavasti ottaa kuvat. Sen sijaan voin tähän loppuun kertoa vinkin, miten hotellihuoneessa saa reissupäivän päätteeksi merinovillaiset kamppeet tuulettumaan. Konstit on monet, sano mummo kun kissalla pöytää ja niin päin pois. Näissä näppärissä merkeissä kohti seuraavaa päivää!

Näin tässä nyt sitten kävi...

...että taaskaan ei talvella tullu tänne mitään kirjotettua.
Mutta en selitä sitä sen enempää vaan singahdan suoraan asiaan. Erittäin suoraan.

Kirjottelen tässä parhaillaan Kouvolassa Sokos Hotel Vaakunassa. On siis tapahtunut tämän kesän pyöräreissun startti, josta ei täällä blogin puolella ole paljon varoteltu tai ennakkotietoja jaeltu. Mutta sitähän sanotaan, että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä. Tiedä nyt miten se tähän sopii, mutta saa sopia.

Tämän vuoden reissun osalta on siis ohjelmassa seuraavaa.
Siirryn ensin junalla Joensuusta Kouvolaan (tämä siis nyt jo tapahtunut), josta matka varsinaisesti lähtee liikkeelle. Suuntana on tällä kertaa Helsinki, jonne mutkittelen hyvin tiiviisti tuota etelärannikkoa myötäillen, Haminasta aloittaen. Olen hyvin pitkälti saman pätkän ajanut vuonna 2011 ensimmäisenä pitempänä pyöräreissunani. Tätä blogia ei tosin silloin vielä ollut edes olemassa, joten sinulle parahin lukija tämä on kaikki ihan uutta. Eikö olekin fantastista!

Aiemmista reissuista jälleen hieman uuteen muotoon suunnitelmia pohdittuani tämänkertainen matka tulee etenemään varsin maltillisella tahdilla. Tarkoitus on niin Kotkassa, Loviisassa kuin Porvoossakin pysähtyä kahdeksi yöksi ja katsella ympäristöä vähän tarkemmin. Vakaana aikomuksena on käydä ainakin Rankin saarella sekä Svartholmassa. Porvoossa houkuttaa Emäsalo, mutta katsotaan nyt mitä sen pistokeikan kanssa tehdään. Sieltä kun ei päivämatkan varrelle (ilmeisesti) oikeen ruokapaikkaa löydy.

Siinä siis pääpiireittäin humpan juoni. Tämä yö majaillaan Kouvolassa ja huomenna otetaan (nähtävästi melkoisessa hellesäässä) suunta Haminaan. Nakkaan tuohon alle vielä karttakuvaa, josta hahmottuu hitaammallekin, missä tässä mennään.

Tervetuloa jälleen mukaan. Otetaan Kuninkaantien itäinen osuus haltuun!

Niin ja iso plussa Kouvolan Sokos Hotel Vaakunalle siitä, että sain tuoda pyöräni yöksi respan viereiseen porraskäytävään turvaan mahdollisilta ilkeämielisiltä ohikulkijoilta.