Nimittäin.
Hyvin suunniteltuun reissuun kuuluu aina se, että jossain vaiheessa jotain suunnitelman osaa muutetaan syystä tahi toisesta. Niin käy nyt tämänkin reissun osalta. Alunperinhän tarkoitukseni oli pysähtyä päiväksi Tampereelle, mutta teenkin tuon pysähdyksen ja taukopäivän jo nyt Jyväskylässä.
Ai ettäkö miksikö? Jotkut viisaat ovat sanoneet, että tällaisiin lihasvoimalla eteneviin matkoihin kuuluu se, että yleensä reissun kolmas päivä on se rankin. Tai että siltä se ainakin tuntuu. Niin näyttäisi olevan miun kohdallakin. Kyse ei niinkään ole fyysisestä jaksamisesta, vaan enemmänkin siitä, että korvien välissä vaan tuntuu nyt sopivalta kohdalta pitää lepopäivä.
Lisäpontta päätökselle on antanut myös sääennusteet, jotka näyttävät Jyväskylän ja Tampereen välimaastoon putoilevan huomisen aikana lähes kaikkea mahdollista ämmistä puukkojen kautta kissoihin. Tai sitten ei putoile. Ehkä juuri tuo epävarmuus ennusteissa sai päätymään siihen, että katselen tuon juupas-eipästelyn mielummin sisätiloissa. Ja vaikka samalle alueelle on maanantaillekin lupailtu jotain ukkoskuurojen tapaisia, niin otan ne mieluummin vastaan päivän levänneenä kuin nyt saman tien huomenissa.
Kolmas asia (joka nyt ei tietenkään MILLÄÄN tavalla vaikuta siihen, että haluaisin olla jollain tapaa sivistyksen keskellä) on se, että huomenna tulee Unkarin F1-kisa, jonka ajattelin mennä katsomaan paikalliseen Matsi-baariin. Jokainen voi sitten pienissä päissään pohdiskella mikä näistä edellä kerrotuista syistä painaa eniten vaakakupissa.
Välipäivä aiheuttaa myös sen, että otan tämän loppuillan täysin lunkisti ja kirjottelen kolmannen matkapäivän kommelluksista tarinaa vasta huomisen aikana. Malttakaa siis mielenne siihen asti.
Tai sen verran voin paljastaa, että näette millainen on tämänkertainen etätoimistoni Kesähotelli Harjussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti